sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Rakkautta & Anarkiaa 14.–24.9.2017

Rakkautta & Anarkiaa täyttää 30 vuotta, mitä on juhlistettu mm. Liken kustantamalla, paksulla historiikilla. Siitä on luettavissa, kuinka merkittävä tapahtuma on ollut myös helsinkiläisen ja suomalaisen queer-kulttuurin saralla. Heti ensimmäisessä tapahtumassa esillä oli Derek Jarman.

Tänä vuonna LGBT-tägin alla on 13 pitkää elokuvaa. Alla on listattuna suositukseni näkemistäni sekä muutama elokuva, joiden tsekkaamista odotan kovasti.


Robin Campillo, BPM (Beats per Minute) (kuva yllä)
90-luvulle sijoittuva ranskalaiselokuva kuvaa pariisilaista ACT UP -liikettä, joka taisteli HIV-positiivisten oikeuksien puolesta. Ohjaaja oli itse liikkeessä mukana, ja elokuvassa kuvataankin aktivismia suurella sydämellä. Tärkeässä osassa ovat ryhmän keskustelu- ja suunnittelutilaisuudet, joissa ääneen pääsevät muutkin kuin valkoiset miehet. Elokuva ei myöskään pyyhi seksiä homohistoriasta, päinvastoin: se on harvinaisen kauniisti kudottu osaksi päähenkilöiden elämää. Tämä on yksi vuoden parhaista elokuvista.

Luca Guadagnino, Call Me by Your Name
Tässä toinen vuoden parhaat -listalle heittämällä mennyt elokuva. Kirjoitin festivaalin avajaiselokuvasta tabloidiin (s. 5). Erityisellä tavalla elokuva pitää katsojan koko ajan sekä turvassa että jännityksessä. Aivan uskomattoman koskettava kuvaus (ensi)rakkaudesta.

Naoko Ogigami, Close-Knit
Tämä harvinainen, arkinen kertomus transsukupuolisuudesta sai helmikuussa Berlinalen Teddy-gaalassa kakkospalkinnon. Se on tärkeä avaus konservatiivisessa Japanissa kuvatessaan transnaista lämpimänä, huolehtivana hahmona, joka elää perusarkea poikaystävänsä kanssa. Sisältää hyvin paljon söpöilyä.


Francis Lee, God's Own Country (kuva yllä)
Kirjoitin elokuvasta festivaalin katalogitekstin, linkki nimessä. Upea rakkaustarina ja brittirealismin helmi.

Bruce LaBruce, The Misandrists
Totean heti alkuun, että The Misandrists ei ole Brucen parhaita elokuvia. Mutta koska kyseessä on ainoa festareille valikoitunut kunnon lesboelokuva (missä ovat hyvät lesboelokuvat?!), nostan homoelokuvan legendalle hattua. Saksassa kuvattu pienen budjetin elokuva on täynnä berliiniläisiä queer-hipstereitä, sekstailua, kammottavaa näyttelemistä ja yleistä sekoilua. Ei varmasti jokaisen makuun, mutta Brucen faneille herkkua.

Anahita Ghazvinizadeh, They (kuva alla)
Pohdiskeleva, erittäin kauniisti kuvattu elokuva muunsukupuolisesta teinistä sekä tämän isosiskosta ja siskon iranilaisesta poikaystävästä.


Lyhytelokuvanäytös Pohjoismaiset huiput 1
Parhaan lyhärin Teddy-palkinnon voittanut Lia Hietalan sympaattinen Min homosyster nähdään tässä näytöksessä, jonka muutkin elokuvat kuulostavat lupaavilta.

Korkeita odotuksia


Eliza Hittman, Beach Rats
Newyorkilaisista teinipojista kertova elokuva palkittiin Sundancessa.

Daisy Asquith, Queerama
Arkistolaisena odotan innolla elokuvaa, joka kursii kokoon filmille tarttunutta queer-historiaa.

Suositukset muusta ohjelmistosta


François Ozon, L’Amant double
Ozon on viihdyttävimmillään vuoden queereimpia seksikohtauksia tarjoilevassa, evil twin -aihiota mainiosti kierrättävässä eroottisessa trillerissä.

Rungano Nyoni, I Am Not a Witch
Kirjoitin elokuvan katalogitekstin, linkki yllä. Äärimmäisen tyylikäs, lakoninen satiiri nykynoidista Sambiassa.


Olivier Assayas, Personal Shopper (kuva yllä)
Kirjoitin elokuvan katalogitekstin, linkki yllä. Kristen Stewart -faneille ja mysteerien ystäville ehdoton.

Julie Ducournau, Raw
"Raw on psykofyysinen feministinen lihamuki", toteaa esittelyteksti. Ja herkullinen onkin!

Odotan myös mm. näitä:
Claire Denis, Un Beau soleil intérieur
Agnès Varda, Kasvot, kylät
Anna Rose Holmer, The Fits
Rojda Sekersöz, Beyond Dreams
Hope Dickson Leach, The Levelling 

PS. R&A on myös bileitä! Sunnuntaina 17.9. Dubrovnikissa iltaa johtaa maanmainio Drag Me to HEL -kollektiivi.